Ajattelin kertoa hetken parvemme vanhimmista linnuista.
Lilo ja Hulk ovat tulleet meille 2004 vuoden alussa ja olivat silloin vähintään puolivuotiaita tai vanhempiakin. Molemmat ovat lintutukun kautta Suomeen tulleita lintusia . Toinen tsekeistä ja toinen keskieuroopasta.
Hulk on nykyään pyylevä terhakka herrasmies ja nauttii parvessa suurta arvostusta. Herralle olisi laihdutuskuuri paikallaan , mutta toki hän on pyöreän kupunsa ansainnut. :) Tuoreruokaahan meillä syödään tosi paljon , ettei sinäänsä ole paljoa tehtävissä... Nykyisin herra vain viihtyy mielummin siemenkupilla , kun salaatinlehdellä.
Lilo on 2 kertaa pesinyt puolivilli muori. Välillä hän syö kädestä ja toisena päivänä taas ei halua ihmistä lähelleen.
Syy miksi haluan nostaa nämä 2 vanhusta esille on se, että Lilo on ollut hieman väsyneen oloinen jo pitkään . Pelkäänkin että vanhuus painaa muoriskaa jo aikalailla ja olen valmistautunut ajatukseen , että pian voi olla aika lähteä pidemmälle lennolle taivaansineen.
Nämä vanhuksethan ovat meillä olleet kohta 6 vuotta ja epäilen kovasti, että ikää on jopa vuosikin enemmän , koska sukupuolileima oli molemmilla jo vahva ja silmässä aikuisen iirisrengas meille tullessaa (voihan olla , että ovat huomattavasti vielä tätäkin vanhempia).
Olenkin miettinyt pitäisikö vanhukset siirtää elämmään rauhallisempaa eloa kaksin ... Mutta en haluaisi muutoksia , ettei se vaan rasita pieniä lisää. Hulk on kuitenkin vielä parven touhuissa mukana.
Lilo vetäytyy parvessa taka-alalle ja lepäilee paljon. Jäänkin siis seuraamaan tilannetta , ettei parvi ala kiusata muoria ja annan se nauttia normaalista elinympäristöstään suuressa häkissä edelleen , kunhan se vain jaksaisi vielä.
4 kommenttia:
Anna toisten toki olla parvessa, siellä tuntevat olonsa kotoisammiksi ja turvallisemmaksi. Eihän mekään vanhoina vanhainkoteihin haluta :)
Eri asia jos heitä aletaan kiusaamaan tms. Mutta en usko, parven vanhimpia kun ovat. Viva ainakin sai olla hyvin rauhassa viimehetkinään.
Lilo jakselee edelleen parven mukana. On tosin vaisumpi ja pörhöllään , mutta lentää, syö ja touhuaa.
Sillä on jokseenkin pidentynyt sulkasato menossa... Uudet sulat ovat tulollaan tupessa valmiina.
Lilo kerjää ruokaa ...
En tiedä onko meneillään oleva pesintä sen sekoittanut, mutta Lilo matkii poikasta / pesivää emoa ja syötättää itseään muilla.
Lilo on edelleen hyvin vaisu ja olen hyväksynyt täysin, että pian parven yksi vanhus on poissa.
Kovasti edelleen mietin millon on se hetki jolloin pitää luovuttaa vai odotanko luonnon oman ratkaisun.
Vanhusten sakkiin ja väsyneisiin on muutaman päivän aikana liittynyt Sinkku. Arviolta noin 5v hienosti laulava koiras on sairastanut koko meillä oloaikansa rasvakasvainta (heinäkuu 2008) . En tiedä kuinka kauan kasvain on kuvun seutuvilla ollut.
Lähetä kommentti